4/2011
 
edellinen  sivu 3 / 19  seuraava
kansi & sisältö     arkisto & mediatiedot     palaute     osekk

Edessä muutosten vuodet

OSEKK:lla on edessään suurten muutosten vuodet. Luvassa on uudistuksia niin ammattikorkeakoululain, valtionosuusjärjestelmän kuin kuntarakenteenkin tiimoilta.

Kuntayhtymän johtaja Kari Juntunen ei ole uudistus­tilanteesta huolissaan. Mullistuksiin on osattu varautua.

”Sehän on minun tehtäväni katsoa kauas eteenpäin ja pitää huolta toimintaedellytyksistämme”, hän sanoo.

Osa kaavailluista muutoksista on vielä päätöksiä vailla, mutta varmaa on se, että OSEKK:n jäsenkuntiin kuuluvat Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat yhdistyvät uudeksi Ouluksi vuoden 2013 alusta, minkä takia myös OSEKK:n perussopimus on uudistettava.

Kuntauudistukseen liittyvät muutokset ovat kuitenkin pientä verrattuna Jyrki Kataisen hallituksen hallitus­ohjelmaan sisältyvien opetuksen rahoitusta ja rakenteita koskeviin muutoksiin. Lausuntokierroksella oleva Koulu­tuksen ja tutkimuksen kehityssuunnitelma (KESU) vuosille 2011–2016 on poikkeuksellisen ravisuttava.

”Siinä esitetään aloituspaikkojen suuntaamisia ja leikkauksia, määrärahojen leikkauksia sekä ammatti­korkeakoulujen hallinnon uudistamista ja niiden rahoituksen siirtämistä täysin valtiolle. Edellinen iso ja raju KESU oli 1990-luvun alussa, kun ammattikorkeakoulut perustettiin”, Kari toteaa.

Ammattikorkeakoulujen lainsäädäntö uudistukseen

KESU:n mukaan ammattikorkeakoulujen toimintaa vahvis­tetaan uudistamalla niitä koskeva lainsäädäntö. Ammatti­korkeakouluista muodostetaan itsenäisiä oikeushenkilöitä, joilla on vahva omistuksellinen kytkentä omaan toiminta­ympäristöönsä. Käytännössä se tarkoittaa ammattikor­keakoulun toiminnan osakeyhtiöittämistä. Kiinteistöt sen sijaan jäävät yhtiön ulkopuolelle. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alussa.

Lisäksi KESU esittää ammattikorkeakouluilta leikattavaksi yhteensä 2 160 aloituspaikkaa vuosina 2014–2016. Oamkilta operaatio veisi 99 aloituspaikkaa. Luonnonvara-alan koulutus loppuisi kokonaan, lisäksi kulttuurialalta vähennettäisiin 35 ja tekniikan alalta 34 aloituspaikkaa. Vastaavasti yhteiskunnalliselle alalle lisättäisiin 40 aloituspaikkaa. Muut koulutusalat säilyisivät ennallaan. Kari on huolissaan Oamkin aloituspaikkojen riittävyydestä, sillä niitä vähennetään väärin perustein. Oulun seudulla nuorten ikäluokka kasvaa 15 prosenttia, mutta koko Pohjois-Suomessa, jonka osana Oamkia käsitellään, ikäluokka on laskusuunnassa.

Kataisen hallitusohjelman mukaan ammattikorkeakou­lujen perusrahoitusta pienennetään 13 prosenttia nykyisestä vuoteen 2015 mennessä. Karin mielestä Oamkin tilanne on siinä mielessä hyvä, että siltä häviää rahoitusta 2,2 prosenttiyksikköä keskimääräistä vähemmän.

”En ole huolissani leikkauksesta. Kuntayhtymän vuosikate on 12 miljoonaa euroa, ja Oamkin leikkaus on seitsemän miljoonaa euroa. Jo investointeja säätämällä pystymme ottamaan säästön hetkellisesti pois”, hän sanoo.

Peruskoulun päättäville koulutustakuu

Ammattiopiston aloituspaikkojen muutoksista ei ole vielä tietoa. Ammatillisen koulutuksen raamia ollaan kuitenkin leikkaamassa 1,8 prosenttia ja oppisopimuskoulutuksen raamia 20,5 prosenttia.

Karin mielestä kaiken a ja o on se, että alueella on riittävästi toisen asteen koulutuspaikkoja. Koulutustakuun mukaan kaikille peruskoulun päättäneille pitäisi olla aloituspaikka. Nyt OSAOon hakee kaksi ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohti.

”Olemme onnistuneet hyvällä yhteistyöllä takaamaan, että Oulun seudulla kovin moni ei jää ilman koulutuspaikkaa, mutta paikat ovat kymppiluokkia, ammattistartteja, työpajoja ja vastaavia. Minun mielestäni raha olisi järkevämpää panna tutkintoon valmistavaan koulutukseen”, hän toteaa.

Hallituksen keskeinen viesti on se, että ammatillisen koulutuksen on vastattava yhteiskunnan tarpeita. Nuoret halutaan opiskelemaan aloja, joille he myös työllistyvät. Suurimmat vähennyspaineet ovat kulttuurialalla ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Vastaavasti lisäystarpeita on ammatillisen peruskoulutuksen ajoneuvo- ja kuljetus­tekniikassa ja sosiaali- ja terveysalalla.

”Kysymys, miksi ihmisiä pitää kouluttaa työttömiksi, on ihan järkevä. Mutta minä kysyn, millä perusteella jätämme jonkun kouluttamatta ja ihan varmasti syrjäytymään? Siitähän koulutustakuussa on kyse.”

Karin mielestä uudistusten taustalla on valtion halu päästä säätelemään koulutusta.

”Esimerkiksi kulttuurialaa se pyrkii ajamaan alas tosi rajusti. Sen takia pelkäsin Oamkin kulttuurialan puolesta.”

Perustehtävä turvataan

Tällä hetkellä yhtymäjohtajan tärkeintä työnsarkaa ovat OSEKK:n perustehtävän häiriöttömän jatkumisen turvaa­minen muutostilanteessa, molempien oppilaitosten toimin­nan jatkumisen mahdollistaminen myös muutosten jälkeen ja henkilöstöstä huolehtiminen.

Mikäli uudistukset toteutuvat, henkilökunnan uudelleen­sijoittaminen on yksi suurimpia haasteita. Muutokseen varautuminen on jo alkanut toimialojen yhteistyönä. Kari on perustanut työryhmät koordinoimaan koko yhtymän henkilös­tösuunnittelua ja arvioimaan ammattikorkeakoulun rakenteellisia muutoksia henkilöstön näkökulmasta.

”YT-menettelyjen alkamisella on paha leima, mutta se tarkoittaa muutosten tekoa yhteistyössä henkilöstön kanssa. Ei missään nimessä irtisanomisten valmistelua”, hän tähdentää.

Vaikka uudistukset tuovat omat haasteensa ja huolensa, on niillä myös positiivisia seurauksia.

”Tällainen kriisi herättää ruususen unesta tarkastelemaan omaa työtämme, tuloksellisuuttamme ja sitä, miltä näy­tämme muiden silmissä. Eli olemmeko oikeasti sitä, mitä ajattelemme, onko meillä riittävästi tutkintoja, millä tasolla kansainvälistymisemme on muihin verrattuna ja niin edelleen.”

Kari toivookin, että OSEKK:ssa ruvettaisiin ajattelemaan entistä opiskelija- ja yrityslähtöisemmin ja mietittäisiin, miten oppimis- ja muita menetelmiä voitaisiin käyttää tehok­kaammin. Kiinteistökustannukset esimerkiksi pysyisivät kurissa paremmalla käyttöasteella.

Kari Juntunen
Tuloillaan olevat muutokset tuovat haasteita ja mahdollisuuksia niin kuntayhtymän johtaja Kari Juntuselle kuin OSAOn rehtori Jarmo Paloniemelle ja Oamkin rehtori Jouko Paasolle.

Kari korostaa, että osekkilaisten pitää ehdottomasti kes­kittyä ydintehtäväänsä, oppimiseen ja opetukseen, eli siihen tehtävään, josta rahoitus on riippuvainen. Sekin on vielä mahdollista, että perusrahoituksen rinnalle tulee tulok­sellisuuteen perustuvaa rahoitusta.

”Silloin, kun asiat ovat hyvin, on kustannustehokasta ja saadaan hyvää tulosta, on ihan sama, miten rahoitus määrittyy.”

Muutos rehtoreiden näkökulmasta

Jarmo Paloniemi

Toinen aste tarvitsee lisää aloituspaikkoja

Jarmo Paloniemi, OSAOn rehtori

Jarmo Paloniemi ei niele KESU:n linjausta, jonka mukaan Oulun seudulla ei lisätä koulutuspaikkoja nuorisoasteen oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen perustutkintokoulutuk­seen.

”Todetaan, että pitää ehkäistä syrjäytymistä ja puhutaan koulutustakuusta, mutta ei anneta lisää koulutuspaikkoja. Nuoria jää kymppiluokille ja pajakouluihin. Ne ovat kyllä osa koulutustakuuta, mutta järkevintä olisi päästä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tai lukioon heti perusopetuksen jälkeen. Tämä on KESU:n ristiriita”, hän sanoo.

Jarmo on myös yllättynyt siitä, että kansainvälisyys on nostettu yhdeksi KESU:n keskeisimmäksi asiaksi, vaikka samaan aikaan vaaditaan melkoisia taloudellisia säästöjä. OSAOssa kansainvälisyyteen on toki hyvät valmiudet. Nytkin sillä on yli sata nuorta kansainvälisissä työssäoppimis­paikoissa ulkomailla.

Koulutuksen painopisteistä kulttuuriala on kovan kritiikin kohteena koko maassa. OSAOssa tilanteeseen on osattu varautua.

”Olemme sopeuttaneet kulttuurialan koulutuksen niin ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa kuin aikuis­koulutuksessakin Oulun seudun tarpeisiin. Nyt olisi muiden aika miettiä karsimisia. Esimerkiksi Oulun Eteläisessä kulttuurialan koulutusta ei tarvita niin paljon kuin siellä nyt on.”

Jouko Paaso

Itsenäisten ammattikorkeakoulujen määrä vähenee

Jouko Paaso, Oamkin rehtori

Jouko Paasoa raju KESU ei yllättänyt. Opetus- ja kulttuu­riministeriö on jo aiemmin linjannut tavoitteen ammat­tikorkeakouluverkon supistamisesta ja tiivistämisestä.

”Tällaiset aloituspaikkaleikkaukset johtavat siihen, että itsenäisten ammattikorkeakoulujen lukumäärä vähenee. Samoin toimipisteverkko supistuu. On pakko tehostaa toimintaa ja keskittää isommille kampuksille, jotta pystytään vastaamaan taloudellisiin haasteisiin”, hän toteaa.

Jouko on tyytyväinen siitä, että Oamk selviää keski­määräistä pienemmällä aloituspaikkaleikkauksella, mutta Oulun seudun ja Pohjois-Pohjanmaan nuorisoikäluokan kasvun takia siltä ei olisi ollut perusteltua napsaista yhtään aloituspaikkaa. Ministeriö kuitenkin käsittelee koko Pohjois-Suomea yhtenä kokonaisuutena, niinpä Oulun seutu ja Pohjois-Pohjanmaa tavallaan tasoittavat Lapin ja Kainuun leikkaustarpeita. Aloituspaikkaleikkaukset ovat vasta puolet taloudellisesta leikkauksesta.

”Toinen mokoma tulee siinä vaiheessa, kun yksik­köhintaleikkaukset astuvat voimaan vuodesta 2013 alkaen. Miten selvitä taloudellisesta haasteesta, kun kustannus­tekijöitä on olemassa, vaikka kaikkea koulutusta ei yhtä laajana pystytä toteuttamaankaan?” hän pohtii.

Teksti: Anssi Juntto
Kuvat: Jussi Tuokkola


OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖLEHTI
edellinen sivu
seuraava sivu
sivun alkuun